Talot ja asuminen
korpikylän monimuotoinen ilme

Erkka ja molybdeeni  |  Kaivostyö |  Kiven kulku   |  Kaivosyhdyskunta  |  Höyryvoimalaitos  |  Rikastamo
Kaivosveturi  |  Talot ja asuminen  |  Vuoksenniska Oy  | Ammattiyhdistykset  |  Harrastustoiminta  |  Sotavankileiri
 Ritva Varis: Alvar Aallon tyyppitalot Mätäsvaarassa Kaivosnäyttämö ja Lieksan Vaskiviikot
Tauno Harkonmaan kertomus |  Jan-Christian Lupanderin kertomus  |  Osasto Kuhlmey jatkosodassamme |
Ilmavalokuva kaivosalueesta |  Karttapiirros sodanaikaisesta Mätäsvaarasta | Etusivulle |


 

Kaivosteollisuus ei ole pysyvää, kuten jokin uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävä teollisuus. Tästä syystä kaivosteollisuudessa on yleensä vältetty pääomia nieleviä sijoituksia, ellei voida olla varmoja esiintymän kannattavuudesta myös pitkällä tähtäyksellä. Tämä on merkinnyt yleensä tinkimistä työntekijöiden mukavuutta ja viihtyvyyttä lisäävissä asioissa. Tässä mielessä Vuoksenniska yhtiötä ei voida pitää kitsaana. Toisaalta yhtiön oli pakko houkutella työväkeä korpikaivokseensa aikana jona työvoiman saanti oli kaikkea muuta kuin helppoa.

Kuva: Muuttajat sekä yhtiön auto rivitalolla

Kaivosalueella voidaan arvioida asuneen suurimman tuotannon aikana n. 1000 henkeä. Luku on saattanut ajoittain nousta suuremmaksikin. Tarkkoja lukuja ei ole ollut käytettävissä. Kaikki työssä olleet eivät asuneet yhdyskunnan alueella vaan huomattava osa kävi kauempaa Mätäsvaarassa työssä. Kaiken kaikkiaan yhtiön omistuksessa on 347,6 ha maata, josta 230 ha tuottavaa metsää. Rakentamisen jakaa rautatielinja kahtia. Yhdyskunta rajoittuu etelässä Mätäsvaaran, vaaroihin, harjanteisiin ja pohjoisessa purolaaksoon, jonka puro virtaa Rautatien pohjoispuolella. Idästä länteen lukien sijaitsevat tehdasrakennukset: rikastuslaitos, murskaamo ja verstas, sen jälkeen hallintorakennukset: konttori, klubi, terveystalo, konttoristien asuntoja sekä mestarien asunnot. Hieman luoteeseen päin sijaitsee ryhmä, jossa ovat johtajien asunnot sekä kaksi taloa, joissa on virkamiesten asuntoja. Mätäsvaara - Vieki -tien läntisellä puolella on ryhmä työläisten asuntoja. Rautatien eteläpuolella on varsinainen kaivosalue monttuineen, kaivostupa sekä sen jälkeen Lieksa Nurmes -tien varressa työläisten ja työnjohtajien asuntoja, työläisten ruokala, toimitalo, voimalaitos, kauppoja sekä jälleen runsaasti työläisten asuntoja.
Selvitysteksti jatkuu allaolevien kuvien jälkeen...


Olen kerännyt tähän talotyyppejä Mätäsvaarasta ja tietoja niistä. Alueen kiinnostava ja monimuotoinen talotyypistö pitää sisällään mm. myös kuuluisan suomalaisen arkkitehti Alvar Aallon ja hänen suunnittelutoimistonsa tuotteita, Ahlströmin talotehtaan valmistamia elementtitaloja, ns.lamellitaloja. Puumies-lehti ja Ritva Varis  on tehnyt mainion artikkelin Alvar Aallon talot Mätäsvaarassa  tästä aiheesta v. 2007. Kun kaivos lopetettiin vuonna 1947,  taloja alettiin purkaa ja siirtää. Mm. Haverin kultakaivoksen alueella on entisiä  Mätäsvaaralaisia taloja.



Tämä 20-lukulainen hirsinen VR- ratavartijantyyppitalo jäi maantien varteen radan oikaisun vuoksi.
 

 
Pitkät Aliinankujan talot, Typ H.G.



Typ C 3- talo 



Hiekkavalli, rikastamo  ja
rikastamoon menevän kiven siilot



Hissien vintturi-konehuoneparakki hissipihalla, tiiltä



Huoltoparakki hissipihalla. Tässä tiiliparakissa oli peseytymistilat ja pukukaapit kaivosmiehille



Kaivoshissirakenteet seisovat kuilujensa päällä hissipihalla. Hisseistä  vasen on malmihissi, oikea on norjalaismallinen henkilöhissi, Pieni vaja henkilöhissin takana on vielä pystyssä. Siitä kulkivat työntekijät alas kaivokseen



Viekki-rautatieasema, kaunis, rakennus purettiin 60-luvulla tuntemattomasta syystä.



Työnjohtajientalo Typ 3



Rivitalot Typ 1 ja 2



Höyryvoimalaitos,Viekintie. Sementtitiili/betonirakennus 60-. metrisine piippuineen. Hallissa oli Stahl-turbiini, Yarrow- höyrykattila
ja varavoimadiesel



"Herrojen klubi" - rakennus



Lautarakenteisia parakkeja
oli koulu ja- asuinkäytössä



Korjaamorakennus ja työntekijöitä, taustalla kartiomurskaamo




Typ "Esikuntatalo" Konnanvaaralle nousevan tien varrella oli yksi ensimmäisistä isoista hirsitaloista.



Johtajan ja -insinöörin talo Typ 5



Asuintalo ja lääkärintalo Typ 4



Pesularakennus, sen vintillä on pyykinkuivaustila


Arkkitehti Alvar Aallon toimiston suunnittelemat elementtitalot muodostavat Varpasentien Nurmeksen puoleisen pään ehjän kokonaisuuden. Taloissa oli hellan avulla  lämpiävät vapaakiertoiset lämpöpatterit. Typ C 2a ja C 2b



Heiskarin kauppa sijaitsi  Viekiin vievän maantiennotkon rinteessä





Kylän keskustan kaupat, OTK:n Pielisen Yleinen Osuusliike, Lieksan Kauppayhtiö, SOK:n osuusliike. Höyryvoimalaitos
vasemmalla alalaidassa
Johtaja Zeidlerin mukaan Mätäsvaarassa oli yhteensä 83 asuinrakennusta, joissa 110 huoneistoa vesijohtoineen ja viemäreineen sekä suuri osa myöskin varustettuna keskuslämmityksellä. 23 teollisuusrakennusta ja 2 huoltorakennusta. Lisäksi on vedetty vesi- ja viemärijohtoja yhteensä 8,2 km sekä rakennettu 3 km normaaliraiteista rautatietä ja 5,7 km maantietä. Perheelliset mätäsvaaralaiset olivat asunnon suhteen paremmassa asemassa kuin naimattomat. Naimattomat miehet asuivat parakeissa tai ympäristön taloissa. Terveydenhoitohenkilöstöä, konttorin naisia ja opettajaa varten oli hieman parakkia parempi asuntola. Eräänlaisena vastaanottoasuntolana toimi alueen vanhin rakennus, esikunnaksi kutsuttu hirsinen rakennus siipineen. Asukkaiden mielestä yhtiö peri vuokraa asunnoistaan tuon ajan hintatasoa ajatellen varsin kohtuullisesti. Yhtiön maksamat verot omistamistaan kiinteistöistä olivat vähäiset verrattuna kaivoksen veroihin. Vero vaihteli 1800 -  5000 mk vuodessa. Kiinteistötulot vaihtelivat n. 18 000 - n. 63 000 mk vuodessa.