Kaivosteollisuus ei ole pysyvää, kuten jokin uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävä teollisuus. Tästä syystä kaivosteollisuudessa on yleensä vältetty pääomia nieleviä sijoituksia, ellei voida olla varmoja esiintymän kannattavuudesta myös pitkällä tähtäyksellä. Tämä on merkinnyt yleensä tinkimistä työntekijöiden mukavuutta ja viihtyvyyttä lisäävissä asioissa. Tässä mielessä Vuoksenniska yhtiötä ei voida pitää kitsaana. Toisaalta yhtiön oli pakko houkutella työväkeä korpikaivokseensa aikana jona työvoiman saanti oli kaikkea muuta kuin helppoa.

Kuva: Muuttajat sekä yhtiön auto rivitalolla

Kaivosalueella voidaan arvioida asuneen suurimman tuotannon aikana n. 1000 henkeä. Luku on saattanut ajoittain nousta suuremmaksikin. Tarkkoja lukuja ei ole ollut käytettävissä. Kaikki työssä olleet eivät asuneet yhdyskunnan alueella vaan huomattava osa kävi kauempaa Mätäsvaarassa työssä. Kaiken kaikkiaan yhtiön omistuksessa on 347,6 ha maata, josta 230 ha tuottavaa metsää. Rakentamisen jakaa rautatielinja kahtia. Yhdyskunta rajoittuu etelässä Mätäsvaaran, vaaroihin, harjanteisiin ja pohjoisessa purolaaksoon, jonka puro virtaa Rautatien pohjoispuolella. Idästä länteen lukien sijaitsevat tehdasrakennukset: rikastuslaitos, murskaamo ja verstas, sen jälkeen hallintorakennukset: konttori, klubi, terveystalo, konttoristien asuntoja sekä mestarien asunnot. Hieman luoteeseen päin sijaitsee ryhmä, jossa ovat johtajien asunnot sekä kaksi taloa, joissa on virkamiesten asuntoja. Mätäsvaara - Vieki -tien läntisellä puolella on ryhmä työläisten asuntoja. Rautatien eteläpuolella on varsinainen kaivosalue monttuineen, kaivostupa sekä sen jälkeen Lieksa Nurmes -tien varressa työläisten ja työnjohtajien asuntoja, työläisten ruokala, toimitalo, voimalaitos, kauppoja sekä jälleen runsaasti työläisten asuntoja.

Selvitysteksti jatkuu allaolevien kuvien jälkeen...

Olen kerännyt tähän talotyyppejä Mätäsvaarasta ja tietoja niistä. Alueen kiinnostava ja monimuotoinen talotyypistö pitää sisällään mm. myös kuuluisan suomalaisen arkkitehti Alvar Aallon ja hänen suunnittelutoimistonsa tuotteita, Ahlströmin talotehtaan valmistamia elementtitaloja, ns.lamellitaloja. Puumies-lehti ja Ritva Varis  on tehnyt mainion artikkelin Alvar Aallon talot Mätäsvaarassa  tästä aiheesta v. 2007. Kun kaivos lopetettiin vuonna 1947,  taloja alettiin purkaa ja siirtää, siirtäminen kuitenkin keskeytettiin aoissa. Mm. Haverin kultakaivoksen alueella on entisiä  Mätäsvaaralaisia taloja.