Varpasen Kyläyhdistys, Lieksan Vaskiviikot, Lieksa Brass Week ja kaivosnäyttämö

Mätäsvaaran malmi -molybdeeni löytyi kansanmies, torppari ja kulkukauppias Erik Ikosen (s.1847 k.1921) sinnikkään työn seurauksena. Silloisissa oloissa harvinainen kiviharrastaja uskoi vahvasti maan aarteisiin, kulki maastossa ja lähetti löytämiään kivinäytteitä Pielisjärvellä kulkevien höyryalusten mukana Helsinkiin tutkittavaksi. Suomalaisen kaivostoiminnan pioneeri, Karl Theodor Forsström avasikin täällä vuonna 1903 koekaivoksen. Kaivoksen tehokkaat vuodet ajoittuvat välille 1939-1947. Jäljelle jäi mielenkiintoinen kaivoskylä asuntoineen ja Alvar Aallon suunnittelemat edistykselliset elementtitalot. Linkit yllä! Akustisesti mahtava avolouhos eli "Forsströmmin monttu" ja sen vedellä täyttynyt louhoslaguuni ehti toimia kaivosnäyttämönä Varpasen kyläyhteisön ponnistuksin jo 26 vuoden ajan.

Tämän jyhkeän ja akustisesti erinomaisen näyttämön muodostavat nelikymmenmetriset pystysuorat kallioseinämät, avolouhoksen vedellä täyttynyt laguuni ja laaja tasanne, jossa on 400-paikkainen istuinkatsomo. Louhos on toiminut konserttien ja esiintymisten lisäksi myös mm. teräsmieskisan haastavana osakilpailuareenana.

Kaivoskonsertit ideoi 80-luvun alussa mainosgraafikko Juha Tolvanen yhdeksi kylän uusista julkisuusprofiiliileista. Ne lähtivät käyntiin vuonna 1995 yhteisvoimin Lieksan kaupungin, Lieksan Vaskiviikkojen, Lieksan Nuorisopuhallinorkesterin
sekä Varpasen kyläyhdistyksen kanssa. Alkuun talkootöinä tehtiin vaatimaton 100-paikkainen katsomo joka vuosien saatossa muodostui 400 paikkaiseksi. Puhallinorkesteri Ameriikan Poijjat Yhdysvaltain Minnesotasta oli kaivosnäyttämöllä ensimmäisenä vieraillut soittajakokoonpano aloitusvuonna 1995, yhtyeen soittajista suurella osa oli amerikansuomalainen tausta. Pienessä kuvassa Kunitachi Music College Brass Band Japanista louhoksella. JT

Lieksan Vaskiviikkojen konserttitiedot
osoitteesta: www.lieksabrass.com

Kirjatiedot Varpasen ensimmäisistä asukkaista ovat vuodelta 1646. Kolme vuotta myöhemmin kylällä oli yksi ortodoksi- ja kaksi luterilaistaloa. Nämä sijaitsivat Varpasenlahden etelärannalla Parnunniemen seudulla, näihin aikoihin on asutusta tullut myös Korkeavaaran maisemiin. Toimeentulo saatiin pyyntitaloudesta 1600-luvun puoliväliin, jolloin alkoi voimakas maatalouden kasvu. Varpasessa työskentelivät myös kansanparantajat Abraham Mikkonen ja Anni Pölönen.

Lieksa-Kylänlahden-Varpasen tie.

Vuosisadan alussa valmistuneen Lieksa-Nurmes tien muuttaminen kulkemaan Kylänlahden ja Varpasen kautta tuli ensimmäisen kerrran esille pitäjäkokouksessa v. 1850 kylien talollisten toimesta, mutta kuvernööri ja senaatti hyväksyivät suunnitelman vasta v.1863. Valtio myönsi Pielisjärven kunnalle 12.000 markan lainan käytettäväksi tien rakennukseen. Tietöihin velvoitettiin vain ne kylien talot, joille tiestä oli hyötyä. Pielisjärven puolelta tiekustannuksiin osallistui 89 tilaa, Varpasesta ja Nurmeksesta 20. Ajokuntoiseksi tie saatiin v. 1868 mutta lopullinen valmistuminen siirtyi vielä viisi vuotta Halinsillan rakennustöiden viivästyttyä.

"Tietoliikenne".

Senaatti myönsi 1901 Pielisjärven Telefooniosakeyhtiölle luvan vetää puhelinjohdon Pielisjärven kirkonkylästä Joensuun kaupunkiin. Toinenkin alan yrittäjä ilmaantui vuosikymmentä myöhemmin, kun Viekin Telefooniyhtiö aloitti virallisesti toimintansa, sen johdot ulottuivat Viekistä Lieksaan ja Nurmekseen sekä Varpasen kylällä sijaitsevalle Viekin (Viekki) asemalle. Asemalla toimi myös postipankki aina 60-luvulle asti. Postista mainittakoon, että hieman syrjäisen sijaintinsa vuoksi se houkutteli rahan nostoon myös virka-ajan ulkopuolella. Niinpä kassakaappi oli haussa useampanakin aamuna postin virkakauden aikana.

Rautatie.

Ratatyöt aloitettiin Joensuusta Lieksa- Nurmes rataosalla syksyllä 1909, rata valmistui 16.10 1911. Pielisjärven alueella oli kolme asemaa, Lieksa neljännen luokan asema, viidennen luokan asemia Vuonislahti ja Kylänlahti. Lisäksi oli neljä laiturivaihdetta Kelvä, Tiensuu, Jamali ja Viekki (Varpasessa). "Rautahepo" oli kansan suosima kulkuneuvo uutuutensa, nopeutensa ja halpuutensa vuoksi. Kilometri vuoden 1897 tariffilla maksoi III luokassa 3,6 penniä, kun esimerkiksi hevoskyydityksessä taksa oli 14 penniä. Matka Lieksasta Joensuuhun maksoi 3,74 markkaa, jonka ansaitsemiseksi renki sai tehdä töitä puolitoista päivää.

Varpanen ja Mätäsvaara

Varpasen alueen kaivostoiminnan keskuksena oli toisen maailmansodan aikana Mätäsvaaran kaivoskylä, osana aluetta. Kylätoiminta vireytyi 1980-luvulla, jolloin syntyi Mätäsvaara-Varpasen kylätoimikunta. Kaivoshistoriaa alettiin tuoda enemmän esille. Syntyi idea konserteista Forsströmin avolouhoksella, kaivosnäyttely ja kaivospolusto. Alkuvuosina huollettiin myös Kareliasoutajia Pielisen rannassa. Aktiivisten kyläläisten yhteisponnistukset tuottivatkin "Vuoden-kylä" -tunnustuksen vuonna 1985. 1990 kylätoimintanimi muutettiin nykyiseen muotoon, Varpasen Kyläyhdistys r.y.

Kylän tapahtumien pitopaikaksi kunnostettu tunnelmallinen ja perinteikäs seurojentalo Mäkitupa paloi kokonaan salamaniskusta muutama vuosi sitten. Näyttämöineen ja katsomotiloineen se oli suosittu näytelmien, iltamien ja kylän yhteisien tapahtumien kiintokohde. Taloa myös vuokrattiin yksityisiin tilaisuuksiin. Viime vuosien toiminnassa on ollut myös vahvasti mukana Mätäsvaaran Forsströmin avolouhos eli kaivosnäyttämö, jossa kyläaktiivit hoitivat Lieksan Vaskiviikkojen eli Lieksa BrassWeek - konsertteja jo vuodesta 1995, peräti 26 vuotta ! Kaivosnäyttämöllä oli loppuaikoina suurimmillaan 400-paikkainen katsomo, kelluva esiintymislava sekä sähköistys näyttämöalueen tuntumassa. Kaivosnäyttämön toimintaa jatkaa alueen kunnostus - ja kehitystöillä alueen uusi omistaja Metka Taide- ja kulttuuriyhdistys ry

Valokuvat ja teksti : Tuomo Pölönen/ Juha Tolvanen: Lieksan raittia, nostokone, Kunitachi Music College Brass Band, nostalgiatanssit, kaivosnäyttämön laguuni, Viekin vanha asemarakennus.