Mätäsvaaran kylään nousi talvisodan alla molybdeenikaivos ja kaivosyhdyskunta  v. 1939. Kaivos oli silloin Suomen toiseksi suurin, Petsamon nikkelikaivoksen jälkeen. Kylä sijaitsee Lieksan ja Nurmeksen välillä, Pielisjärven itäpuolella.  Molybdeeni on alkumetalli, joka on tärkeä osa jaloteräksen valmistuksessa. Molybdeenisulfidia, kaivoksen jalostetta, vietiin suuret määrät sotavuosina  Saksaan. Toiminnan loputtua v.1947 jäljelle jäi kaivoskylä ja suurin osa kaivoksen aikaisista rakennuksista, muiden muassa Alvar Aallon hienot 30-luvun teolliset elementti-tyyppitalot ja yhteisön kiinnostava menneisyys.  


Kuva alla:  Peukalonpään kokoinen malmipalanen kvartsissa oli kartiomurskaamosta matkalla kuulamyllyyn.
Palasen sinertävä kärki on  Mätäsvaaran aitoa molybdeeniä, "läskimalmia".


Molybdeeni
on jaksollisen järjestelmän ryhmään VI B kuuluva metallinen alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Mo, järjestysluku 42, atomipaino 59,95, tiheys 10,2, sulamispiste 2620 °C, kiehumispiste 4800 °C, valenssit ovat 2,3,4,5,6. Molybdeenin keksi 1778 Karl W. Scheele molybdeenihohteesta jota aikaisemmin oli luultu grafiitiksi. Louhinnan ja rikastamisen varsinainen kohde oli molybdeenihohde, MoS², joka sisältää molybdeeniä n. 60% ja rikkiä n.40%. Molybdeeni on metallista, grafiitin tapaan tahraavaa, sinertävän harmaata ja suomumaista mineraalia. Viiru on musta, hieman kiiltävä. Se on pehmeää, kovuus vain 1-1,5. Sillä on yksi hyvin etevä lohkosuunta, jota myöten se helposti suomuilee. Se on tärkein molybdeenimineraali.

Mätäsvaaran esiintymä sijaitsee karjalan gneissimuodostelmassa. Hallitseva kivilaji on harmaa graniittista syntyperää oleva gneissi. Se on pegmatiitti- ja kvartsijuonien lävistämää, jotka ovat yhdensuuntaisia liuskeisuuden kanssa. Malmivyöhykkeen yhteydessä esiintyy alustassa punertava migmatiittinen kivilaji, joka on graniittisoitunutta gneissiä. Puhdas, punainen graniitti esiintyy myöskin malmikentän läheisyydessä. Yleinen kulkusuunta on NW-SE sivukaarteen ollessa etelään, malmikentän rajojen sisäpuolella 35º- 45º , suuremmissa syvyyksissä mahdollisesti jonkin verran jyrkempi. Malmivyöhykettä on tutkittu 800 m pituudelta. Sen keskivahvuus on 11 m vaihdellen 1- 30 m välillä. 

Malmia on toistaiseksi todettu 160 m syvyyteen asti mutta sen merkkejä on voitu havaita jopa 200 m syvyydessä. Sodan uhka 30-luvulla innosti Suomenkin kaivosteollisuutta strategisesti tärkeiden kaivannaisten hyväksikäyttöön. Sodan puhkeaminen mainitaan usein esteeksi Mätäsvaaran kaivoksen täysipainoiselle toiminnalle esim. työvoima- ja raaka-ainepulan takia, mutta tavallaan se oli myös ehtona kaivostoiminnalle. Sodan jälkeen maailmanmarkkinahinnat romahtivat ja maailman molybdeenitilanne muuttui. Tämä merkitsi myös hintojen romahtamista. Mätäsvaaran kaivoksen kannattavuuslaskelmat eivät olleet rohkaisevia. Molybdeenin tuotantokustannuksista pystyttiin peittämään saadulla hinnalla vain noin 1/5. Yhdysvalloista löydettiin valtavat molybdeeniesiintymät ja sieltä saatiinkin 90 % maailman tarvitsemasta molybdeenista.