Kaivosteollisuus ei ole pysyvää, kuten jokin uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävä teollisuus. Tästä syystä kaivosteollisuudessa on yleensä vältetty pääomia nieleviä sijoituksia, ellei voida olla varmoja esiintymän kannattavuudesta myös pitkällä tähtäyksellä. Tämä on merkinnyt yleensä tinkimistä työntekijöiden mukavuutta ja viihtyvyyttä lisäävissä asioissa. Tässä mielessä Vuoksenniska-yhtiötä ei voida pitää kitsaana. Toisaalta yhtiön oli pakko houkutella työväkeä korpikaivokseensa aikana jona työvoiman saanti oli kaikkea muuta kuin helppoa.


Kaivosyhdyskunnan alueella voidaan arvioida asuneen suurimman tuotannon aikana n. 1000 henkeä. Luku on saattanut ajoittain nousta suuremmaksikin. Tarkkoja lukuja ei ole ollut käytettävissä. Kaikki työssä olleet eivät asuneet yhdyskunnan alueella vaan huomattava osa kävi kauempaa Mätäsvaarassa työssä. Kaiken kaikkiaan yhtiön omistuksessa on 347,6 ha maata, josta 230 ha tuottavaa metsää. Rakentamisen jakaa rautatielinja kahtia. Yhdyskunta rajoittuu etelässä Mätäsvaaran harjuihin , vaaroihin, harjanteisiin ja pohjoisessa purolaaksoon, joka puro virtaa Rautatien pohjoispuolella. Idästä länteen lukien sijaitsevat tehdasrakennukset: rikastuslaitos, murskaamo ja verstas, sen jälkeen hallintorakennukset: konttori, klubi, terveystalo, konttoristien asuntoja sekä mestarien asunnot. Hieman luoteeseen päin sijaitsee ryhmä, jossa ovat johtajien asunnot sekä kaksi taloa, joissa on virkamiesten asuntoja. Mätäsvaara - Vieki -tien läntisellä puolella on ryhmä työläisten asuntoja. Rautatien eteläpuolella on varsinainen kaivosalue monttuineen, kaivostupa sekä sen jälkeen Lieksa Nurmes -tien varressa työläisten ja työnjohtajien asuntoja, työläisten ruokala, toimitalo, voimalaitos, kauppoja sekä jälleen runsaasti työläisten asuntoja. Johtaja Zeidlerin mukaan Mätäsvaarassa oli yhteensä 83 asuinrakennusta, joissa 110 huoneistoa vesijohtoineen ja viemäreineen sekä suuri osa myöskin varustettuna keskuslämmityksellä. 23 teollisuusrakennusta ja 2 huoltorakennusta. Lisäksi on vedetty vesi- ja viemärijohtoja yhteensä 8,2 km sekä rakennettu 3 km normaaliraiteista rautatietä ja 5,7 km maantietä.

Perheelliset mätäsvaaralaiset olivat asunnon suhteen paremmassa asemassa kuin naimattomat. Naimattomat miehet asuivat parakeissa tai, ympäristön taloissa. Terveydenhoitohenkilöstöä, konttorin naisia ja opettajaa varten oli hieman parakkia parempi asuntola. Eräänlaisena vastaanottoasuntolana toimi alueen vanhin rakennus, esikunnaksi kutsuttu hirsinen rakennus siipineen. Asukkaiden mielestä yhtiö peri vuokraa asunnoistaan tuon ajan hintatasoa ajatellen varsin kohtuullisesti. Yhtiön maksamat verot omistamistaan kiinteistöistä olivat vähäiset verrattuna kaivoksen veroihin. Vero vaihteli 1 800 mk:sta  5 000 mk:aan vuodessa. Kiinteistötulot vaihtelivat n. 18 000 mk:sta n. 63 000 mk:aan vuodessa.