Saksan Luftwaffe antoi merkittävän ilmatuen Suomelle Karjalan kannaksella kesällä 1944.
Miksi kerron näillä kaivossivuilla Kuhleystä? Mätäsvaaran molybdeeniä vietiin sota-aikana
suuret määrät Saksaan, Luftwaffe aloitti lentokentän rakentamisen Lieksaan jatkosodassa.
Lento-osasto Kuhlmey työskenteli kovissa olosuhteissa,   heidän tukensa auttoi osaltaan
  meitä selviytymään itsenäisenä kansana.

Hannu Valtonen: Lento-osasto Kuhlmey / Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944 
ISBN 951-95688-1-6 | William Green, Gordon Swanborough: Flying colors / ISBN 0-86288-291-5 
Annikki Littunen: Lieksan kaupunki: Mätäsvaara-selvitysaineisto | Suomen Sota 1941-1944/
Eero Kuusisaari, Vilho Niitemaa |  Heikki Myyryläinen: Neuvostojoukkojen suurhyökkäys 1944,
 Nettiradio Mikaeli | Ulrich Rudel, Stuka-lentäjä, Koala-kustannus, ISBN 952-5186-14-8  
Valitut Palat Oy: Tuntematon sota


Erkka ja molybdeeni  |  Kaivostyö |  Kiven kulku   |  Kaivosyhdyskunta  |  Höyryvoimalaitos  |  Rikastamo
Kaivosveturi  |  Talot ja asuminen  |  Vuoksenniska Oy  | Ammattiyhdistykset  |  Harrastustoiminta  |  Sotavankileiri
 Ritva Varis: Alvar Aallon tyyppitalot Mätäsvaarassa Kaivosnäyttämö ja Lieksan Vaskiviikot
Tauno Harkonmaan kertomus |  Jan-Christian Lupanderin kertomus  |  Osasto Kuhlmey jatkosodassamme |
Ilmavalokuva kaivosalueesta |  Karttapiirros sodanaikaisesta Mätäsvaarasta | Etusivulle |

Kurt Kuhlmey, pidetty komentaja ja hänen lento-osastonsa
Suomen jatkosodassa 1944

Eräs toisen maailmansodan tunnetuimmista Stukaohjaajista oli Kurt Kuhlmey. Hän syntyi Insterburgissa, Itä-Preussissa ja ura lentäjänä alkoi 15-vuotiaana purjelento-oppilaana. Lupakirjansa saatuaan hän aloitti harjoittelun moottorikoneilla, Luftwaffeen huhtikuussa 1934  ja  tiedustelukouluun Prenzlauhun. 1935  hävittäjäohjaajakoulutuksessa Schleissheimissa, saavutti siellä hävittäjä- sekä hävittäjäpommittajiin pätevyyden ja kirjautui Dresdenin sotakorkeakouluun upseerikokelaana.

Jatkosodan suurhyökkäys ja lento-osasto Kuhlmey
Kannaksen suurhyökkäyksen alettua rajuna pyydettiin materiaali- ja taistelukalustoapua Saksalta. Asevelikin oli tiukilla sotatoimien sujuessa liittoutuneita vastaan yhä huonommin, silti apua maa- meri- ja ilmataisteluihin saatiin. Saksan sodanjohto halusi vakauttaa Karjalan kannaksen tilannetta ja osana luvattua apua taisteluosasto Kuhlmey tuli Suomeen 12.6.1944. Kuhlmey johti  osastoaan mm. Talin ja Ihantalan rajuissa taisteluissa tehden osaltaan mahdolliseksi suurhyökkäyksen pysäyttämisen. Suomen päädyttyä välirauhansopimukseen, yksikkö poistui.  Maaliskuussa 1945 Kuhlmeystä tuli SG:n hävittäjä-pommittaja 2- Immelmann–yksikön komentaja Saksassa, jossa tehtävässä palveli sodan loppuun.  Kuhlmey oli lentänyt sodassa noin 500 taistelulentoa, joista 30 FW 190:llä, ylennyt everstiksi ja palkittu ritarimerkillä. Sodan jälkeen hän työskenteli Saksan Stukalaivue matkalla Kannakselletiedustelupalvelussa. Kun Saksan puolustusvoimat järjestettiin uudelleen, hänestä tuli puolustusministeriön jäsen, myöhemmin Saksan ilmavoimien suunnittelu –ja operaatiopäällikkö sekä toisen ilmadivisioonan komentaja. Eläkkeelle pidetty upseeri siirtyi kenraalimajurina Saksan ilmakuljetuskomennuskunnasta.

Teos: Hannu Valtonen, Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 2
,  Lento-osasto Kuhlmey. Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944 



Kuhlmeyn koneita
Osasto Kuhlmey käytti Suomessa ollessaan näitä konetyyppejä.



Junkers Ju 87 "Stuka"


Stuka-syöksypommittaja ja panssarintuhoaja

Syöksypommittaja Junkers Ju 87D-5  ja "Kanonenvogel" Ju 87G-1


Junkers Ju 87 Stuka= Sturzkampfflugzeug, kuuluisa saksalainen syöksypommittaja, suunniteltiin komentaja Ernst Udetin vaatimuksesta. Se oli Luftwaffen palveluskäytössä vuosina 1937-1945.
Kone oli vahva, tarkoituksenmukainen ja vakaa lentää. Stukaa käytettiin menestyksellisesti tarkkuuspommituksen ohella myös panssarivaunuja, laivoja, tutka-asemia yms. vastaan varustettuna tällöin kahdella 37mm panssarikanuuunalla , ( "kanonenvogel" ). Koneen hitaus alkoi haitata sodan loppupuolella, mutta itärintamilla taitavissa käsissä se kuitenkin suoriutui erinomaisesti.


Eräs menestyneimmistä Stuka-lentäjistä, Ulrich Rudel ( 1916-1982 ) tuhosi "kanuunalinnulla"  peräti 519 panssarivaunua, taistelulaivan, risteilijän, hävittäjäaluksen, neljä panssarijunaa, siltoja, 70 maihinnousuvenettä ja yli 150 tykistön tuliasemaa, erilaisia maakulkuneuvoja yli 800 lentäen 2530 taistelulentoa joissa saavutti myös yhdeksän vahvistettua ilmavoittoa.Hänet ammuttiin alas 32 kertaa. Huimasta lentäjänurastaan Rudel on kirjoittanut kirjan Stuka-lentäjä.

2- paikkainen syöksypommittaja, ohjaaja sekä taka-ampuja
Nestejäähdytteinen 1420 hp Junkers Jumo 221 J 12 -moottori tai  Daimler Benz DB
Nopeus 410 km/h, lakikorkeus 8000 m, toimintamatka  600 km
3 kpl  Rheinmetall Borsig MG 17  7.9 mm konekivääriä
1 kpl 500 kg pommi rungon ja 4 kpl  50 kg pommeja siipien alla.
Valmistusmäärä yli 5700 kpl.


Focke-Wulf 190 A-D


Focke-Wulf 190 A ja D-mallit

Focke-Wulf 190 A-6  "Butcher Bird"
Focke-Wulf 190A- ja D -mallit olivat varmasti eräitä parhaimmista toisen maailmansodan hävittäjistä. Ne suunnitteli Tohtori Kurt Tank ja Rudolf Blaser ,Focke-Wulf Flugzeugbau AG- tehtaan insinöörit. Lähtökohtana oli tuottaa pienikokoinen ja tehokas, ilmajäähdytteisellä moottorilla varustettu hävittäjä. Tuloksena oli  BMW-tähtimoottorilla varustettu  Fw 190. Se oli erinomainen jokapaikan -hävittäjä ja vahva rynnäkköpommittaja. FW 190 A:t olivat myös suorituskykyisempiä kuin Messerschmitt Bf 109 -tyypit, mutta eivät olleet aivan yhtä tehokkaita suurissa korkeuksissa. A-malli tuli käyttöön 1940 .


FW 190A

1-paikkainen hävittäjä
BMW-ilmajäähdytteinen tähtimoottori 1250 kW BMW 801D-2 /
Nopeus 636 km/h / Lakikorkeus 11300 m / Toimintasäde 800 km

2 kpl  MG 17 konekivääriä ja  4 kpl MG 151/20 E -tykkiä
Ripustin pommia tai lisäpolttoainesäiliötä varten rungon alla.
Rintamakäytössä kesällä 1940  erilaisina versioina


Tyhjentävät tekniset tiedot kaikista Fw 190 -tyypeistä löytyvät englanniksi osoitteesta:
Joe Baugher
http://www.fighter-planes.com/info/fw190.htm